PNG ja JPG -pakkaus
Posted by Sakari in Valokuvaus on 06.16.2010
tappiinsa pakattua pngtä ja jpgtä.
PNG ja JPG -pakkausvertailu, jossa lähdekuvana käytetty digitaalikameralla otettua valokuvaa.
Lähdekuva tallennettiin Gimpillä png-muotoon Pakkausasetuksilla 0-9, yhden pykälän välein. Lisäksi tallennettiin lähdekuva Gimpillä jpg-muotoon laatu-asetuksilla 0-100%, kymmenen prosentin välein. PNG:n 9 pakkaa kuvaa eniten, ja jpg:n 0% laatu pakkaa kuvaa eniten.
Testin ensimmäisessä vaiheessa jpg ja png -muotoisia kuvia tutkittiin silmämääräisesti koko näytön kokoisina ja sitten vielä suurennettuna. Jpg-kuvista ei eroa huomannut 60%:sta ylöspäin yksityiskohdissa, mutta väriskaala syveni tästä laatuasetusta suurennettaessa. Yksityiskohtia katsoessa ero oli nähtävissä 70 ja 80 prosentin välissä.
Png-kuvissa ei huomattu silmämääräisesti mitään eroavaisuutta pakkausasetuksesta riippumatta. Myöskään yksityiskohtainen tarkastelu ei eroja tuonut esille.
Testin toisessa vaiheessa kaikki jpg ja png -muotoiset kuvat tallennettiin bmp-muotoon, joka tallentaa kuvan täysin pakkaamattomana. Lisäksi alkuperäinen lähdekuva tallenettiin bmp-muodossa. Tämä tehtiin, jotta vertailu olisi mahdollista (Sama formaatti). Nämä kuvat skannattiin ilmaisella Easy Duplicate Finder 2.24:llä, joka etsii duplikaatteja tekemällä täyden binäärivertailun (tavu tavulta).
Tuloksena oli, että täysin yhteneviä kuvia olivat lähdetiedosto bmp-muotoon muutettuna olivat lähdetiedosto ja kaikki png-muotoon muunnetut kuvat. Toinen tulos on kokovertailutaulukko, joka on aika mielenkiintoinen.
Klikkaa suuremmaksi...
Ohessa vielä png ja jpg -muotoisten tiedostojen kokovertailu.
Pitää nyt kuitenkin muistaa että tämä kokovertailu on tehty valokuvaa lähteenä käyttäen. Esimerkiksi oheisen mustavalkoisen kaaviokuvan koko jpg-pakattuna 85% laadulla 42,2 kt, ja png-pakkausasetus 9:llä 7,6 kt.
Mitä tästä voi oppia? Valokuvat kannattaa pakata jpg-muotoon, jos tilaa on rajoitetusti (esim nettisivuille laittaessa). Tällöin kannattaa pakata niin paljon kun mahdollista, laadun olennaisesti kärsimättä. Yleensä tämä tarkoittaa 70-80%:a, testikuvamme ei ollut erityisen väririkas yksilö.
Sitten jos tekee esim. sarjakuvaa, kaavioita tai muuta vastaavaa, kannattaa tallentaa png-muodossa niin suurella pakkausasetuksella kun mahdollista. Kuvan pakkaaminen toki vaatii laskemista, eli prosessoriaikaa, mutta yleensä kuvissa se ei ole ongelma.’
Taulukosta tosin näkee, että jpg-puolella 80%:sta yli vetäminen ei enää suuresti vaikuta tiedostokokoon, ja taas png-päässä yksikin pykälä pakkausta vaikuttaa lähes yhtä paljon kun 9 pykälää.
Softavinkki: Celtx
Nyt menee tämä blogi ja lujaa malliin softavinkki kerran kuussa, mutta menkööt nyt edes jotain.
Tällä kertaa Celtx, ilmainen käsikirjoitusohjelma. Oma reaktioni tästä ohjelmasta oli että “Ei enää ooffice-kirjoittamista”. Käsikirjoittaminen todellakin tarvitsee kunnollisen ohjelman, tai vaihtoehtoisesti toimivan ooffice-skriptin.
Celtx ei tosin ole mikään kunnollinen ohjelma, siinä on paljon heikkouksia. Sillä mukavoi tehdä hienoja katalogeja tarvittavista asioista, pitää kalenteria ja vaikka mitä tahansa. Katalogitoiminnolla tekisi paljonkin, jos se vain toimisi. Jos esimerkiksi Celtx erehtyy kerran luulemaan jotain repliikkiä sen sanojaksi, ei siitä pääse näyttelijät-listassa enää ikinä eroon. Käsin (=oofficella) tekee listoja nopeammin.
Sinälläänhän on aivan hupaisaa, että esim. nimilistassa on Pertti, Matti, Pidä vaan ne vaihtorahat, Anneli ja Maiju. Eihän siinä mitään.
Celtxissä on myös Sketch Tool, jolla voi tehdä hienoja piirroksia kuvauspaikoista. Mutta ei voi. Ilmaisen softan mukana tulee kaikki työkalun ominaisuudet, mutta siinä saa vain kameran, mies/naisnäyttelijän ja valaisimen. Tällaisia piirroksia nyt pystyy luomaan vaikka päässään tätä artikkelia kirjoittaessa. Lisää “hienoja” kuvia saa rahaa vastaan. Kehitystyön hukkaanheittämistä, sanon minä.
Jotain huonoa, mutta kai jotain hyvääkin.
Celtx.com: “ #1 choice for media pre-production.“
Softavinkki: FooBar2k
Foobar2000 on suosikkini windows-musiikkisoittimien joukossa. FB osaa keskeisempien ominaisuuksien eli musiikin soiton ja musiikkikirjaston luomisen lisäksi toki ripata cd-levyjä ja muuntaa audiotiedostojen tiedostomuotoja.
Kaiken lisäksi Foobar on ilmainen, toimiva ja vähän tehoa vievä.
Pilotti: Softavikki: Word doc Scrubber
Toinen pilotti: Softat. Ensimmäinen tärkeä ohjelma on word doc scrubber. Word-asiakirjathan levittävät mukanaan kovasti erilaisia “metatietoja”. Mutta, otankin toiseksi pilotiksi word doc scrubberin.
Eipä tästä asiasta ole oikeastaan muuta sanottavaa, mutta sitten toiseen aiheeseen: Mitä mieltä olet näistä kahdesta pilotista? Nämä ovat vastaukseni siihen, etten keksinyt mitään kirjoitettavaa. Elollisuus on kuitenkin kiva juttu.
Pilotti: Linkkivinkki: Raita- ja muut kuvanluontityökalut
Blogissa on kovin vähän tapahtumia ollut viimeaikana, joten kokeillaan uusia suuntia. Linkkivinkkinä tänään perinteiset web-sivun tuottajan lempisoftat.
Päivän linkit näyttävät olevan niin hyvin nimettyjä, että ehkä annan vain linkin palveluihin, jotka ovat toinen toistensa sisaruksia.
Windows-fontit linuxiin
Fontit ovat graafisen julkaisumuodon kulmakiviä, mutta linuxin oletusasennuksissa (ainakin ubuntussa) mukana tulevat fontit ovat kaikki samanlaisia ja rumia kuin synti. Mitä siis apuun?
Ubuntuun kannattaa asentaa ubuntu-restricted-extras -paketti, joka sisältää mm. audiokoodekkeja kuten MP3-koodekin, Javan, flashin, LAME-kirjaston ja DVD-toistokirjaston sekä windowsin perusfontit.
sudo apt-get install ubuntu-restricted-extras
Perusfontit pelastavat nettiselailun ja kaverin lähettämän word-asiakirjan lueskelun, mutta jos haluaa kaikki mahdolliset fontit käyttöönsä linuxissa, pitää toimia seuraavan kaavan mukaisesti:
1. Ladataan fontteja. Ilmaisia fontteja saa esimerkiksi dafont.comista.
2. Luodaan kansio, johon voidaan sijoittaa uudet fontit. Kansion nimellä ei suuremmin ole merkitystä.
sudo mkdir /usr/share/fonts/Mun_ikiomat_fontit
3. Kopioidaan esim. työpöydälle tallennetut fonttitiedostot edellisessä kohdassa tehtyyn kansioon.
sudo cp /home/sakari/Työpöytä/*.ttf /usr/share/fonts/Mun_ikiomat_fontit
4. Päivitetään fonttikirjasto (fc-cache).
sudo fc-cache -f
5. Nauti uusista fonteistasi ja tee niillä jotain luovaa.
Standby-tila kusettaa sinua!
Posted by Sakari in Sähkötekniikka on 11.03.2009
Katkaisin, joka sammuttaa television lisäksi digiboksin, vahvistimen ja dvd-soittimen.
Mittailin tässä juuri omien sähkölaitteideni kulutuksia, niiden jotka ovat aina päällä tai standby-tilassa (johto seinässä, laite pois päältä). Monien laitteiden kulutukset olivat niin pieniä, että niitä ei saa mitatuksi kuin virtamittarilla. Mutta, esimerkiksi tietokoneen virtalähde tai näyttö vie noin 10W sähköä valmiustilassa.
Monien testin laitteiden kohdalla sähkönkulutus laski huomattavasti standby-tilaan siirryttäessä. Aina näin ei ollut. Esimerkiksi digiboksit veivät kutakuinkin saman verran virtaa. Saman teki myös sonyn monitori, joka kulutti valmiustilassa 90mA ja päällä ollessaan 120mA.
Nostettakoon vielä hattua nokian puhelinlaturille, joka kuluttaa kuormattomana sähköä 0,03mA eli 6,9mW. Tämä tarkoittaa, että laturin seinässä pitäminen vie noin 60 wattia vuodessa. Kumpaa mietit? Piditkö energiansäästölamppua minuutin liian kauan päällä vai oliko laturi koko päivän seinässä?
Mittaamiseen soveltuvia mittareita saa ostettua esim. Clas Ohlsonilta varsin kohtuulliseen hintaan. Tavallisella yleismittarilla ei kannata tökkiä verkkovirtalaitteita, ellei tiedä mitä tekee. Siis, kannattaa irroittaa turhat muuntajat ja sähkölaitteet verkosta, kun niitä ei tarvitse. Myös ympäristön takia, mutta suoriten tämä näkyy pienempänä sähkölaskuna.
Rigini anatomia
Posted by Sakari in A/V-tekniikka on 09.17.2009
Progon rigiartikkelia mukaillen, tässä oma sarjani. Kannattanee lukaista ainakin termitaulukko ennen tätä artikkelia.
Primääririgi näyttää tältä. Osatekijöinä ovat lähde eli dvd/cd-soitin Philips DVP 5990. Usb-reijällä.
Viritin-etu/päätevahvistin harman/kardon 680i.
Kaijutinkaapit ovat itsetehdyt, mutta ne ovat syöneet 15″ alaääniosaston, 4″ keskiäänielementin ja torvikaijuttimen ylä-äänille. Tällaisia kaappeja siis kaksi. Stereopeli. harman/kardonissa ei ole kaukosäädintä, joka on mielestäni puute. Mutta, kaukosäädin ei ole niin vanha keksintö.
Kakkossetti on hieman erilaisempi. Transporttia ei löydy täältäkään, mutta lähteinä ovat Akai GXC-710D -kasettisoitin, Philips CD650 -cd-soitin. Levysoittimen malli jäi arvoitukseksi. Nämä kolme lähdettä ovat kytketyt Salora stereo 3000 Ortoperspecta -etu/päätevahvistimeen. Jota pidetään ensimmäisenä surround-vahvistimena. Hieman hävettää omistaa tämä suurena surroundinvihaajana.
Kuitenkaan mistään kurasta ei ole kysymys, vaan kolmikanavajärjestelmästä. Kuulijan eteen asettuu etukaijutin, joka on verrattavissa orkesteriin(Salora KS225) ja sivuille keskiäänikaijuttimet, verrattavissa salin seinistä tuleviin heijastusääniin(2×Salora KS202).
Kokoäänikaijutin toistaa siis sekä oikean- että vasemman kanavan. Teknisesti heijastusääni toteutetaan oikean ja vasemman kanavan erotusta toistamalla. Tämä tietenkin vain, jos äänitys on tehty perinteisesti kahdella mikrofonilla, ja oikein.
Lisäksi käytän kossin portaproita ja puhelinta siellä, minne primäärisetti ei kuulu, mutta ne eivät liene hirveän esittelemisen arvoisia.
Root-salasanan kyselyn ohittaminen ubuntussa
Reminder: Älä poista salasanaa käytöstä, jos se ei ole välttämätöntä. Mikäli ubuntu-yhteisön foorumiin on luottamista, todennäköisesti ufot hyökkäävät kimppuusi, kun olet saanut tämän tehtyä. Jokatapauksessa, ei ole suositeltavaa ohittaa root-salasanan kyselyä koneesta, joka on kytketty verkkoon. Älä missään tapauksessa muokkaa /etc/sudoers -tiedostoa esim. nanolla, vaan käytä aina visudoa, joka osaa esim. lukita tietyt järjestelmätiedostot muokkauksen ajaksi.
Avaa pääte (Ohjelmat–>Apuohjelmat–>Pääte)
Kirjoita päätteeseen ‘visudo’ ja paina enteriä (ilman heittomerkkejä)
Selaa nuolilla tiedoston loppuun, ja muuta muuta viimeinen rivi seuraavanlaiseksi: (muutoskohta paksuna)
# Members of the admin group may gain root privileges
%admin ALL=NOPASSWD: ALL
Tallenna muokattu tiedosto seuraavasti:
- Paina crtl+o
- Varmista, että tiedostonimi on ‘/etc/sudoers’ (lopussa ei pidä olla .tmp:tä)
- Paina enter
- Paina Y hyväksyäksesi tiedoston päällekirjoituksen
- Paina ctrl+x poistuaksesi
- Kannattaa vielä bootata.
Google earthin asennus linuxiin
Google earth jaetaan binäärinä, mutta se ei asennu kuten binääri. Seuraavat komennot toimivat.
wget http://dl.google.com/earth/client/current/GoogleEarthLinux.bin chmod +x GoogleEarthLinux.bin ./GoogleEarthLinux.bin
Seuraavaksi ohjelma avaa graafisen ikkunan ja kysyy asennuskansiota.
Tuorein valokuva
