Valokuvaus

CHDK:tä tutkimassa

Canon Hack Development Kit

Canon Hack Development Kit

Puolitoista vuotta olen kantanut kameralaukussani Canonin PowerShot SX10IS -kameraa.

Kamera on hyvä ja monikäyttöinen, melkeimpä monikäyttöisempi kuin DSLR, koska tällainen superzoom on jonkin verran pienempi. SX10:ssä on kuitenkin omat puutteensa ja rajoituksensa, jotka tulivat ajan kanssa vastaan. Ensimmäisenä tuli vastaan ajastettu kuvaus, kun sain Diyphotography.netistä inspiraation kokeilla time lapse -tekniikkaa. Sitten tuli kiinnostus raw-tukeen ja sen jälkeen kiinnostus f/8.0:aa pienempään aukkoon. Canon CHDK saa saman raudan käyttämään f/16.0:aa, eli kahta aukkoarvoa pienempää aukkoa.

CHDK:lla onnistuu kaikki. Mikään ei erityisen kätevästi, tosin. Time lapsea varten täytyy olla skripti, jota ei tosin ole pakko kirjoittaa itse. Raw-kuvan ottaminen kestää uskomattoman kauan. Testissäni 1/25s valotusajalla ottaa 5 kuvaa aikaan 03.93s, ja CHDK:n raw-tilassa neljännen kuvan jälkeen kamera kaatui ajassa 31.62s. Se miksi näin kävi ei selvinnyt.

CHDK ei ole erillinen firmware, vaan kamera käynnistää oman ohjelmistonsa, ja Chdk toimii sen kanssa, omalla valikollaan. Kun kaikki säädöt on oman valikon alla, ei niitä hetkessä muuteta. Chdk ei myöskään ole mitenkään valmis ohjelma, jo muutaman päivän käytössä tuli tutuksi mystiset tilanteet, jossa kamera yrittää käynnistyä, kaatuu, eikä sen jälkeen reagoi kun akun irroittamiseen.

Onneksi Chdk ei kuitenkaan ole pysyvä ohjelmisto, vaan se ladataan muistikortilta joka käynnistyksessä, tai vaihtoehtoisesti kameran ollessa käynnissä. Onneksi.

f

PNG ja JPG -pakkaus

tappiinsa pakattu pngtä ja jpgtä.

tappiinsa pakattua pngtä ja jpgtä.

PNG ja JPG -pakkausvertailu, jossa lähdekuvana käytetty digitaalikameralla otettua valokuvaa.

Lähdekuva tallennettiin Gimpillä png-muotoon Pakkausasetuksilla 0-9, yhden pykälän välein. Lisäksi tallennettiin lähdekuva Gimpillä jpg-muotoon laatu-asetuksilla 0-100%, kymmenen prosentin välein. PNG:n 9 pakkaa kuvaa eniten, ja jpg:n 0% laatu pakkaa kuvaa eniten.

Testin ensimmäisessä vaiheessa jpg ja png -muotoisia kuvia tutkittiin silmämääräisesti  koko näytön kokoisina ja sitten vielä suurennettuna. Jpg-kuvista ei eroa huomannut 60%:sta ylöspäin yksityiskohdissa, mutta väriskaala syveni tästä laatuasetusta suurennettaessa. Yksityiskohtia katsoessa ero oli nähtävissä 70 ja 80 prosentin välissä.

Png-kuvissa ei huomattu silmämääräisesti mitään eroavaisuutta pakkausasetuksesta riippumatta. Myöskään yksityiskohtainen tarkastelu ei eroja tuonut esille.

Testin toisessa vaiheessa kaikki jpg ja png -muotoiset kuvat tallennettiin bmp-muotoon, joka tallentaa kuvan täysin pakkaamattomana. Lisäksi alkuperäinen lähdekuva tallenettiin bmp-muodossa. Tämä tehtiin, jotta vertailu olisi mahdollista (Sama formaatti). Nämä kuvat skannattiin ilmaisella Easy Duplicate Finder 2.24:llä, joka etsii duplikaatteja tekemällä täyden binäärivertailun (tavu tavulta).

Tuloksena oli, että täysin yhteneviä kuvia olivat lähdetiedosto bmp-muotoon muutettuna olivat lähdetiedosto ja kaikki png-muotoon muunnetut kuvat. Toinen tulos on kokovertailutaulukko, joka on aika mielenkiintoinen.

Klikkaa suuremmaksi...

Ohessa vielä png ja jpg -muotoisten tiedostojen kokovertailu.

Pitää nyt kuitenkin muistaa että tämä kokovertailu on tehty valokuvaa lähteenä käyttäen. Esimerkiksi oheisen mustavalkoisen kaaviokuvan koko jpg-pakattuna 85% laadulla 42,2 kt, ja png-pakkausasetus 9:llä 7,6 kt.

Mitä tästä voi oppia? Valokuvat kannattaa pakata jpg-muotoon, jos tilaa on rajoitetusti (esim nettisivuille laittaessa). Tällöin kannattaa pakata niin paljon kun mahdollista, laadun olennaisesti kärsimättä. Yleensä tämä tarkoittaa 70-80%:a, testikuvamme ei ollut erityisen väririkas yksilö.

Sitten jos tekee esim. sarjakuvaa, kaavioita tai muuta vastaavaa, kannattaa tallentaa png-muodossa niin suurella pakkausasetuksella kun mahdollista. Kuvan pakkaaminen toki vaatii laskemista, eli prosessoriaikaa, mutta yleensä kuvissa se ei ole ongelma.’

Taulukosta tosin näkee, että jpg-puolella 80%:sta yli vetäminen ei enää suuresti vaikuta tiedostokokoon, ja taas png-päässä yksikin pykälä pakkausta vaikuttaa lähes yhtä paljon kun 9 pykälää.